Verenpaineen alentaminen

Verenpaine vaihtelee vuorokauden aikana. Aamulla verenpaine on hieman matalampi kuin illalla. Paine kasvaa fyysisessä rasituksessa tai stressitilanteissa ja laskee taas kun lepäät.

Nämä ovat täysin normaaleja eroja, joita on kaikilla. Korkea verenpaine on ongelma vasta kun lepotilassa mitattu verenpaine on koholla. Korkea verenpaine on tavallista rakkulamunuaistaudin yhteydessä. Monilla potilailla verenpaine on koholla jo silloin, kun munuaiset toimivat vielä normaalisti. Kohonnut verenpaine oireilee harvoin, ja sitä on tarkkailtava, vaikka tuntisikin olonsa ”terveeksi”. Hoitamaton korkea verenpaine voi nopeuttaa polykystistä munuaistautia sairastavien munuaistoimintojen heikkenemistä.

Munuaissairauksissa normaalin verenpaineen raja on alempi

Verenpaine on koholla, kun yläpaine on korkeampi kuin 140 mmHg ja/tai alapaine on korkeampi kuin 90 mmHg (140/90). Tiettyjä sairauksia, kuten diabetesta tai polykystista munuaistautia sairastavilla raja asetetaan alemmaksi. Silloin halutaan hoitaa jo potilaita, joiden verenpaine on yli 130 mmHg tai joskus vähemmänkin. Korkeaan verenpaineeseen on olemassa monia lääkkeitä. Lääkäri ottaa huomioon monia tekijöitä valitessaan parhaimman ratkaisun. Tärkeintä on saada verenpaine laskettua hyvälle tasolle.

Lisätietoa

Lisää tietoa verenpaineen vaikutuksesta. Lue lisää… 

Korkea verenpaine rasittaa munuaisia

Korkea verenpaine ei oikeastaan ole sairaus. Se on pikemminkin tila, joka pitkällä tähtäimellä kuluttaa ja vahingoittaa elimiä. Usein kohonnut paine ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Se saatetaan todeta esimerkiksi lääkärinkäynnin yhteydessä tehdyssä mittauksessa. Verenpaine ilmoitetaan kahtena lukuna, esimerkiksi 120/80 mmHg. Ensimmäinen luku (yläpaine tai systolinen paine) on sama kuin paine, joka muodostuu valtimossa sydämen supistuksen aikana, kun veri painuu verisuoneen. Toinen luku (alapaine tai diastolinen paine) on paine sydämen lepovaiheen aikana, siis kahden lyönnin välissä.

Verenpaineen taso riippuu suurelta osin sydämen kyvystä pumpata veri ulos ja osittain siitä, kuinka voimakkaasti sydän voi pumpata tai kuinka usein se sykkii (pulssi). Verenpaine riippuu myös verisuonten vastuksesta. Vastus määrittyy verisuoniston supistumisesta. Kun verisuoni supistuu, vastus kasvaa ja paine nousee. Verisuoni voi olla enemmän tai vähemmän supistunut riippuen monista tekijöistä, mutta stressi ja valtimoiden rasvoittuminen (arterioskleroosi) ovat tärkeitä tekijöitä verisuonten supistumiselle. Kolmas verenpaineeseen vaikuttava tekijä on verisuonen nestepitoisuus eli verivolyymin suuruus. Jos kehossa ja verisuonistossa on liikaa nestettä, verenpaine on korkeampi, kuin jos nestettä on vähemmän. Kaiken kaikkiaan voimme sanoa, että verenpaine riippuu seuraavista:

1. Kuinka paljon verta sydän pumppaa
2. Kuinka supistunut verisuoni on
3. Kuinka paljon nestettä verisuonissa on

Paine on korkea vain joskus – ei koko ajan

Verenpaine vaihtelee vuorokauden aikana. Aamulla verenpaine on hieman matalampi kuin illalla. Paine kasvaa fyysisessä rasituksessa tai stressitilanteissa, mutta laskee taas kun lepäät. Nämä ovat täysin normaaleja eroja, joita on kaikilla. Korkea verenpaine on ongelma vasta jos lepotilassa mitattu verenpaine on koholla. Verenpaine on koholla, kun yläpaine on korkeampi kuin 140 mmHg ja/tai alapaine on korkeampi kuin 90 mmHg (140/90). Tiettyjä sairauksia, kuten diabetesta tai polykystista munuaistautia sairastavilla raja asetetaan alemmaksi. Silloin halutaan hoitaa potilaita, joiden verenpaine on yli 130 mmHg tai joskus vähemmänkin.

Munuaiset auttavat sydäntä – niin kauan kuin jaksavat

Munuaisilla on tärkeä tehtävä verenpaineen säätelemisessä. Munuaiset säätelevät verisuoniston nestemäärää ja erittävät hormonia, joka vaikuttaa verisuonten supistumiseen. Kun verenpaine nousee kehossa (tuntemattomasta syystä), munuaiset kompensoivat sen suodattamalla enemmän verta ja erittämällä enemmän virtsaa ja pienentämällä verisuonia supistavan hormonin tuotantoa. Näin paine laskee. Jos munuaiset eivät jostain syystä pysty reagoimaan verenpaineen nousuun (munuaisen verisuonet voivat olla kalkkiutuneet tai kystat ”vaativat tilaa” ja huonontavat suodatusta) suurentuneella suodatuksella, paine nousee koko järjestelmässä.

Matalampi paine on hyväksi munuaisille

Vaikka korkea verenpaine ei oireilekaan, sillä voi olla monia vakavia seurauksia. Korkea paine ”kuluttaa” sydäntä ja muita elimiä eikä vähiten munuaisia. Jos korkeaa verenpainetta ei hoideta ja lasketa, se voi ajan myötä aiheuttaa pysyviä vaurioita. Sydämen vajaatoiminnan, munuaisten vajaatoiminnan ja aivohalvauksen riski on suurempi niillä, joilla on korkea verenpaine. Sen vuoksi on tärkeää havaita korkea verenpaine varhain, saada hoitoa ja ottaa verenpainelääkkeet säännöllisesti.

Rakkulamunuaistautia sairastavan on tärkeä pitää verenpaine niin alhaisella tasolla kuin mahdollista. Sairaus aiheuttaa paineen nousua ja tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että munuaisten toiminta säilyy pitempään niillä, joilla on matala verenpaine.